Pientä raapaisua kiitollisuudesta

Ajatteletko koskaan sitä,miten helposti pääset liikkumaan, kuulet linnunlaulut luonnossa, tunnet kosketuksen kun ystäväsi halaa sinua? Mä tunnen sellaisiakin ketkä ei pysty itse kävelemään, ei kuule, ei näekkään, tunteettomiakin tunnen. Vammautuneet jostai syystä. Sitten on vielä näitäkin... Ei ole helppo seurata vierestä kun ihmiset kulkee laput silmillä, kuulematta, tuntematta mitään. Kipuakaan eivät tunne. Toisen asemaan ei osaa asettua tuomitsevat vain. Mitä voisimme tehdä jotta olis parempi olla? Miksi aloitetaan aina...(yleensä) toisien muokkaamisesta..eikä keskitytä itsetutkiskeluun? Siirretään tosiin omia haasteita, omia töppäyksiä, peilataan itseä muihin. Voi meitä ihmisiä. Miten paljon onkaan oppimista vielä meillä tällä tiellä. Olen pyrkinyt itse keskittymään hyvään ja positiivisiin ajatuksiin. Välillä meinaa vanhaminä nostaa päätään ja heilauttaa mun positiivista elämänasennetta, mutta sillä ei ole nyt sijaa mun elämässä, vierailkoon välillä mutta sijaa ei ole. 

Olen kiitollisena tänäänkin siitä, että saan elää elämääni vapaana, nähdä, kuulla ja tuntea. Aistit avoinna katsoa kohti tulevsisuutta, luottaen kaiken menevän juuri niinkuin korkeimmaksi parjaakseni on. 

Kiitos kuin luit tämän 

Ihanaa viikonloppua sinulle 

-annu- 

Omia sanoituksiako, siistii

Ihan vahingossa alkoi biisien sanoituksia syntyä. Oli viimevuoden (2017) joulu, kirjoitin kuoron (Kouvolan Viihdelaulajat) face sivuille joulutervehdyksen. Se osoittautui kertosäkeistöksi joululaululleni. Wau, ajattelin hetken. Nytkö toiveeni toteutuu? Siitä lähti sanoitusten kirjoitus. Kuoromme johtaja suostui tekemään sävelen tuohon lauluun. Kiitollisena jatkoin kirjoitteluja ja biisejä onkin nyt teostossa jo 11. Niin upee juttu, että minä ( niin MI NÄ) olen saanut joitain näkyvää aikaiseksi. Nämä laulut tulee jäämään tänne ikuisiksiajoiksi.

Lisää biisejä tekeillä :)

Hetken istuin ja mietin vähän, josko taas kirjoitan tähänkin vähän. Biisejä syntyy nyt monen monta,kohta on säveltäjällä ruuhkaksi asti sanoituksia meilissä. Mä niin palan tälle "työlle". Ihana saada ajatuksia paperille ja niihin tulee vielä sävelet niin voi poijjaat on hyvä fiilis :). Sanoitukset kertoo fiiliksistä ja kokemuksista elävästä elämästä. Hetkittäin on maailma murjonut mua mutta niistä en ole masentunut vaan voimaa saanut. Ensin toki asiat käsitellyt jotta olen eteenpäin päässyt Koen että jokaisella on jokin voimavara josta ammentaa itselleen päiviin positiivista potkua. Mulla se on sanoitukset ja tuo ihana kuoroharrastuskin. Joululaulu lähti tänään viimeinkin eteenpäin, saa nähdä milloin palaa takaisin muokattavaksi vielä ennenkuin siitä laulu saadaan valmiiksi. Hidasta puuhaa välillä tää mutta näin sitä oppii. Ihania uusia tuttavuuksia löytynyt musiikin myötä. Hyviä tyyppejä ja jopa rakkaita ystäviäkin muutamista muodostunut. Kiitos teille,tunnistatte kyllä itsenne ;) :) Bloki oli ajatus kirjoittaa vasta perjantaina uudelleen mutta nyt iski halu kertoa tielle miten voimaannuttavaa on saada käyttää tätä sanoittamisen lahjaa. Konserttikin ajatuksena järjestää näistä biiseistä joita olen sanoittanut. Aikaa se vie sillä kuoron opeteltava laulut ensin. Ohhoijjaa,kaikenlaista sitä tuleekin mieleen. OMA konsertti?? No kuka olisi vuosia sitten uskonut että edes yhtäkään lauluani julkaistaan? Itse en ainakaan uskalanut edes haaveilla tästä. Niin kiitollisena nyt kuljen ja suljen sydäemmeni jokaisen kenen kanssa teen ja olen saanut tehdä yhteistyötä. Kiitos kuoron johtajalle sävellyksistä ja ihanasta yhteistyöstä. Kiitos rakkaalle kuorolle joka saa nämä soimaan niin ihanasta. Kiitos ISO KIITOS myös äidilleni ja rakkaalle tyttärelleni että olette hiljaa mielessänne kuitenkin uskoneet minun kykenevän tähän. Rakkautta jokaiselle lukijalle ja musiikin täyteistä alkanutta viikkoa -annu-