Itsenäisyyspäivän perinnne

Oli vuosi 2005 kun tyttäreni aloitti tän perinteen sylikumminsa kanssa. Ihana kun on tälläinen muisto mikä kulkee varmastikin läpi elämänsä mukana. Yksi vuosi on jäänyt väliin kun tilanteet oli mutkikkaita, mutta näitä sattuu ns paremmissakin piireissä :) 

Tänä vuonna 2019 kuvasin samalla tubekanavalleni tän ihanan muiston. Jäähän sekin sitten ikuisiksi ajoiksi muistoihin. Video löytyy kanavalta. Tiedätkö sen tunteen kun on joku juttu mikä yhdistää perheen? Meillä on ydinperheen kanssa hiukan ns hajontaa, mutta uskon vahvasti että myös isoveljeni kaipaa yhteyttä mikä oli joskus ennen. Elämä kuljettaa meitä jokasta mutta oma perhe ei koskaan häviä vaikkakaan ei yhteyttä pidettäisiin kokoajan. Miten sun elämässäsi on perheen yhteys? Näettekö säännöllisesti, vietättekö aikaa keskenänne? Mun haaveeni on se jotta joku päivä saan istua ruokapöytään äidini ja veljeni kanssa. Kuulla kuulumiset oikeesti ja kertoa omanikin. Pidetään yhteyttä omaan ydinperheeseen, joohan?

Tää juttu näköjään rönsysi hiukkasen mutta palataanhan takaisin aiheeseen. Jep tuo joulupipareiden leivonta juttu on mulle tärkeetä, uskoisin sen olevan kaikille meille. Onko sulla joku perinne itsenäisyyspäivälle? Kysyin tätä vlogissakin ja joku vastasikin että linnanjuhlien katsominen ja paraati on heillä perinteenä :) 

Iloisia muistoja toivon jokaisen elämään tästä eteenpäinkin. Pidä huolta itsestäsi ja perheestäsi.

Kiitos kun luin blogiani

- annu -

Kauniit sanat, ajatukset, ne kantaa pitkälle

Onko sulla hyvä fiilis tätä päivää kohtaan? Mikä sun olon saa korkealle? Mulla fiiliksiä nostaa se miten päivissä on mukana ystävyys, lähimmäisenrakkaus. Ainahan ei ole pelkkää positiivista, se on totta, mutta kannattaa keskittyä hyviin hetkiin. Ootko sä niitä ihmisiä jotka keskittyy hyviin huonojen sijasta?

Tuolla youtubekanavallani  haastoin ihmisiä ajattelemaan positiivisia. Puhumaan viikonajan päiväänsä hyvää. En tiedä miten siinä onnistuivat, mutta uskon että tämä haaste kuiteknin vaikutti ihmisten sydämiin. Olen ennenkin kirjoittanut sanojen merkityksestä ja edelleen sitä "toitotan". Muistathan sinäkin miten valtava vaikutus on sanoilla, niin itsen ja toistenkin elämään? Niin kauan kun arvostellaan ja puututaan toisten elämään, niin kauana omassa elämässä on jokin mitä itseä mietityttää. Tätä mieltä olen. Kirjoita kommenttiin oletko samaa mieltä vai oletko edes miettinyt asiaa tältä kantilta.

Se pieni hymy, kosketus, ele antaa paljon saajalleen. Rakasta itseäsi, rakasta muita. Joulu lähestyy niin rakkaus on suuremmassa merkityksessä tai ainakin enempi pinnalla. Onko sulla? 

Tässä tämän aamun ajatuksia lyhyesti. Kiitos kun luit blogiani

-annu- 

Kuvia ja hyvää fiilistä

Tämä on toteutettu yhteistyössä ystäväni blogin kanssa

https://blogbyviveka.blogspot.com/  

Oli loppuviikko ja lähdin kuvaamaan vaateliikkeen mainoskuvauksia.

Tää yhteystyö https://blogbyviveka.blogspot.com/  kanssa oli upee juttu pitkästä aikaa.

En olekkaan ollut valokuvaajan roolissa hetkeen, julkisessa instassissa. Oi jee, sydämeni pakahtui kiitollisuudesta. Ystäväni oli mallina, kuvat  tässä sivulla on siltä reissulta. Se tunne kun teen tänne someen mainoksia hyvästä sydämestäni, se jos mikä tuo joulumielen. TODELLA

Joulumielen saa itselle kaikkein parhaiten niin että auttaa muita. Miten sun sydämeesi putkahtaa joulumieli ? Haastan sinut tämän vuoden, 2019 jouluna tekemään yhden hyväntyön jollekin läheisellesi tai jopa tuntemattomalle, naapurille, jopa vihamiehellesi. Myönnän että tämä jälkimmäinen onkin suber haasteellinen. Mä luotan kuitenkin sydämen hyvyyteen , aitoon välittämiseen. Rakkauteen mikä kohdistuu lähimmäisiin. 

Hetki tätä vuotta vielä jäljellä, nautitaan kaikesta mitä jo on elämässämme. Katsotaan uusin rakastavin silmin ympärillemme. 

Tämän vuoden puolella kirjoitan tänne vielä ainakin kerran.

Lämpimiä ajatuksia juuri sinulle kuka luet blogiani nyt. Pidä huolta itsestäsikin. 

Rakkaudella

-annu- 

https://blogbyviveka.blogspot.com/

Rakkautta sydämiin 18.11.2019

Mitä mietin. Nooh mietin elämän polkuja. Miksi oon tässä ja mistä tulin tähän. Millaisen polun olen tallannut jotta oon nyt se mikä/kuka oon. Paljon on tapahtunut ja paljon oon kokenut. Avioliitto, ero, rakkautta, ystävyyttä, pettymyksiä monen monta. Ystävyys on säilynyt muutamien tärkeiden kanssa hyvinkin pitkään. Uuusiakin oon saanut matkaani, teitä jokaisesta olen hyvin kiitollinen. Ihan jokaisesta, vaikkei pidetä yhteyttä ihan jokahetki niin ootte sydämessäni matkassa. Olen sitten teidän sydämissä tai en niin te ootte mun. Mikään ei korvaa aikaa minkä olen saanut viettää teidän kanssa, eikä mikään korvaa asikaa minkä tulen viettämään teidän kanssa. Sä kuka tätä nyt luet, olet mulle tärkee. nyt ja AINA. muistetaan se että ystävyyttämme vaalitaan ja säilytetään läpi elämänpolkujen.

Hetkiä kuluu jolloin emme näe, mutta sydämenasenne ratkaisee tässäkin asiassa. Ole tänään ystävällinen itsellesi, sillä lähin ystäväsi olet itse itsellesi. Kuinka paljon voisit rakastaa itseäsi? Itsensä rakastaminen ei ole itserakkautta, se on täysin eri juttu. Kun pystyt tulla toimeen itsesi kanssa, tulet toimeen muidenkin kanssa. Näin mä uskon. Rakkautta just sulle ja sun ympärillesi tahdon lähettää tämän kirjoituksen myötä. Joulu lähestyy ja sekin lisää rakkautta ihmismieliin. Eikö olis tämän vuoden joulu ihanaa viettää niin että SYDÄN on täynnä rakkautta, lähimmäisenrakkautta?

 

Kiitos kun luit blogiani tänään. Ota vastaan läämmin halaus ja hyvän fiiliksen tuulahdus. Nautitaan elämästä nyt, sillä se aika mitä meillä on on NYT

 

rakkaudella -annu- 

Lupaukset ja unohdukset

Ne lupaukset jotka jäi täyttämättä, ne painaa matkalaukussa. Tää tunne kun oot jotain luvannut etkä niitä edes aio toteuttaa...miksi näin toimii ystävä? Itse joskus 10v sitten jätin lupauksia täyttämättä liian monta, kunnes heräsin tähän hetkeen ja siihen miltä utntuu hänestä kenelle lupaa eikä edes aio pitää lupaustaan. Se sattuu niin paljon sisimpääni edelleen. MIKSI voi miksi tein niin, sitä en tiedä vieläkään.

Nyt on päivät niin että pidän lupaukseni niin hyvin kuin vain ikinä pystyn. Kysyt jotain minulta, mutta en ole ihana varma pystynkö pitämän, niin vastaan että näillä näkimin onnistuu. Tuokin on parempi kuin se että lupaan että JOOO tottakai teen tai tehdään niin. 

Tää asia on puhuttanut minua nyt muutamina viikkoina kun olen kohdannut tähän päinvastoin, eli on minule luvattu monesti jotain mutta eipä ole toteutunut. Tämän ymmärrän, kun tiedän sen olevan kyseisen lupaajaihmisen omaa kasvun polkua, jota kulkee. 

Rakastan lähimmäisiäni sellaisina kuin he ovat. Vaikkakin välillä sattuu, niin en hylkää. Jotkut on hyvä pitää lähellä ja omassa elämässä mukana tyyliin aina.  Mulla on muutamia niin rakkaita läheisiä ystäviä että ihan sydämeen sattuu jos heille jotkun lupaa eikä pysty pitää lupauksiaan. Tiedän miltä se tuntuu, siksi osaan mielestäni ottaa heidän fiilikset huomioon.

Oletko sä kohdannut tälläisiä ihmisiä, jos olet niin miten olet selvinnyt tästä?Oletko jatkanut matkaasi ja heittänyt tuollaiset pois ystävistäsi vai oletko yrittänyt ymmärtää? Kaikkea ei tarvitse sietää en sitä tarkoitakkaan, mut onko hyväksi astua hiukkasen kauemmas hetkeksi ja puhdistaa omat ajatukset ja miettiä.

 

Kiitos kun luit blogiani

Pidetään huolta ystävistä ja itsestämmekin

- annu -

KUUNTELETKO KEHOASI

Tiedätkö sen fiiliksen kun oot saavuttamassa jotain sun tavoitetta?

Mun tavoite oli tiputtaa painoa 10 kg, siinä onnistuin. Onko silttenkään just tuo se hyvä juttu. Tähänhetkeen tuo tavoite on mulle parhautta. Miksi näin koen, johtuu siitä ettei polvien nivelet kestä ylipainoa. Mietin myös sitä miksi yllipäätäään päästin painoni nousemaan. Sitä tuntuu miettivän monet nykypäivänä. Painon noustua ns tarpeeksi iskee "mitä sillä one enää väliä" moodi. MIKSI näin menen? Tähän pysähdyin pitkäksi aikaa ja mietin. Teenkö itselleni tahallani hallaa ja annan sisuskalujeni peittyä rasvakerroksella. EIIII en halua itselleni tätä enää ikinä ajattelin viimeksikin kun painoani tiputin. Nyt on eri moodi päällä. Kunhan on itsensä kanssa sinut, se riittää. Eikö niin? Mä syön mitä haluun ja liikun miten haluun. Itse kannan itseni asenne on jees nyt, mutta mutta tiedätkö sen miten intuitiolla syöminen on huippu juttu. Mulle ainakin se on toiminut. Ilman mitään kuureja, laihtustu juttuja. TÄÄ TOIMII.

Kehoa kuuntelemalla kannattaa kulkea polku just niitä reittejä mitä pitääkin. 

Miksi tästä kirjoitan johtuu siitä, että kehoitan teitä kuuntelemaan kehoanne, kaikessa. Sisäinen ääni on se mikä kertoo kaiken. Pysähdy kuuntelemaan itseäsi. Sulje kaikki muu ajatuksistasi. Tee harjoitus aluksi vaikka kerran viikossa ja toteuta itsestäsi tulevat "neuvot ja ohjeet". Nyt joku ajattelee että mitäs jos sisäinen ääni kehoittaa lähteä "ryyppyreissulle"?? Noh oikeesti sisin ei niin sano. Sydäntä kuuntelemalla kuljet oikeaa polkua, uskotko?

 

Kiitos kun luit blogiani.

Nimellä Annu Vainio löydät youtube kanavani johon postaan videon lähi aikoina. 

Kiitollisuudesta kyyneleet silmäkulmissa

Kiitos ihan jokaiselle ketkä tätä blogia on lukeneet ja ketkä lukee edelleen. Tänään huomioin että lähestyy 10000 lukijan määrä. Olen sanaton ja suber kiitollinen. Kiitos myös instagram tilini seuraajille,teitä on nyt vähän yli tuhat. Unelmani harppasi nyt huiman askeleen eteenpäin. En löydä sanoja enää, kyyneleet poskilla kirjoitan tätä teille. Kun tästä hiukkasen selkiintyy oloni niin kirjoitan enempi.

 

Joten nyt suber lämmin kiitos ja halaus kaikille teille. 

-annu-

Kiusatusta suosituksi

Hei mä haluun kertoo sulle sen minkälaisen matkan olen kulkenut kiusatusta suosituksi (suht koht suosituksi). Olenkin kertonut jo aijemmassa tekstissäni koulukiusattuna olostani pikkuruisesti.

Kun nuoruudessa elää itsekseen kaveripiirissä, sitä oppii ottamaan omasta itsestään kaikki voimavarat käyttöön. Luottaa mutta vain hetkellisesti lähellä oleviin, kunnes huomaa heidänkin olleen ei niinkään aidosti kavereita.

Kun saa itselleen jonkun osaamisen käyttöön niin siitä ammentaa kaikkeen mahdolliseen itselleen voimavarat uuteen ja taas uuteen päivään hetki kerrallaan.

Oli vuosi 1990, valmistuin koulunkäynninohjaajaksi. Siitä lähti pikkuhiljaa ujo Annu etenemään. Joo, sain kehuja pomoltani kun sain autistisen lapsen puhumaan muutamia sanoja. Se nosti itseluottamusta todella. 

Kun vaan uskaliaasti nousin sille paikalle mihin olin matkalla (kirjoittamaan näytelmiä) niin alkoi ympärilläni olevat tutut ja ystävät arvostaa (niin minusta ainakin tuntui että silloin vasta arvostukseni nousi). 

Kirjoitin näytelmän nimeltä Kadonneen pyykin metsästys. näyttelijöinä kehitysvammaiset leiriläiset. Hyvältä tuntui kun kyläläiset sankoin joukoin saapui illan viettoon ja katsomaan näytelmääkin.

Tästä alkoikin mun "uusi elämäni" suositumpana ihmisenä. Monet tunsi minut jo kamppailulajien harrastajana ja valmentajanakin. Harrastin siis 14v aktiivisesti kamppailulajeja.

Liityin facebookkiin niin siellä tuli monet entiset luokkakaveritkin juttelemaan ja kyselemään mistä ammennan positiivisuuteni elämääni kaiken keskellä. Kerroin mm sen että menneisyydestä vapautuminen nosti mulle suberisti lisää itseluottamusta ja postiivisuutta. 

Näin elämä kuljettaa jokaista kun vaan uskaltaudutaan pois siltä uralta johon muut on laittaneet. Hyppää omalle urallesi ja luota itseesi. Ota käyttöösi ne taidot joita sulla jo on, sillä jokaisella on joku taito ja lahja mikkä odottaa käyttöön pääsyään. Uskotko? Mä uskon. 

youtube kanavalleni nimeltä Annu Vainio laitan pian videon jossa kerron biisien kirjoittamisen hyvää fiilistä

Kiitos kun luit blogiani jälleen. Ihanaa tätä päivää ja "nähdään" taas ensi postauksessani

-annu-

 

 

Annu Vainio

Kirjoittajana tällä sivustolla olen minä, Annu.

Asun tällähetkellä Kouvolassa, rakkaan tyttäreni kanssa. Harrastuksiin minulla kuuluu kuorolaulun lisäksi sanoituksien kirjoittaminen. Nautin pienistä hetkistä elämän aalloilla. Sisustus on harrastukseni. 

Elämä ja monet kokemukset on valmistanut minut kirjoittamaan blogia, myös laulujen sanoitukset saan omasta elämästäni, haaveistani ja suunnitelmistani.

Elämässäni löytyy juttuja joista voisin kirjoittaa vaikka kirjan. Blogin julkaisut pyrin pitämään lyhyinä.

Kiitos kun tulit lukemaan ja kommentoimaankin. 

IG tilini löydät nimellä  @annuvainio

Vihdoinkin uskaltauduin avaamaan kanavan Youtubeen

Hei

Nyt se on avattu, mun tubekanava. Oon niin kiitollinen että teistä lukijoistani jo useat ovat toivoneet videoiden aloittamista. KIITOS kuuluu teille. Itse en olis uskaltanut. Nyt tubessa kanavani nimellä Annu Vainio. 

Iloa syksyysi ja nähdään kanavalla. Blogiani kirjoitan edelleen. 

-annu-

SYKSYISTÄ AJATUSTA

Eilinen retki Kymijoen varrelle olikin upee kokemus. Kouvolaa puhutaan harmaaksi betoni kaupungiksi, mutta hän kuka täällä on aikaansa viettänyt, huomaa miten upeet maisemat täältäkin löytyy. Tää eilinen kävely/meditaatio reissu oli näiden kuvien maisemissa. Suosittelen käymään. 

Metsä minkä läpi käveltiin oli kuin satumetsä. Sammaleet niin upean vihreänä, kaatuneet lahonneet puut juuri niillä sijoillaan mihin olivat kaatuneet. WAU sanoin ja hengitin puhdasta ilmaa. Tuntui kuin joku/jokin olisi tullut selkäni taakse. Sen koin vahvasti, mutta ei ollenkaan pelottavana. Päinvastoin, upeeta on aistia keikkea joidenkin mielestä omituistakin. Onko sulla kokemuksia mistään yliluonnollisesta?

Miten voisin välittää tällä kirjoituksella sen fiiliksen mitä tuolla reissulla koin. Kumpa pääsisit lukiessasi edes hiukan osaksi tuota maisemaa ja oloa. 

Lähden uudelleenkin tuolle joelle ja toivon että silloin on jo enempi ruskan sävyjä puissa. Hetki vain niin lehdet tippuu ja alkaa talvi tehdä tilaa itselleen. Tää vuodenaika on mulle levon aikaa. Luonto käy unilleen keräämään voimaa tulevaan, uuteen nousuun.

Laulun kirjoitin nimeltä Syksy. Sen kantaesitys tulee näillä suunnitelmilla olemaan 29.10.2019 täällä Kouvolassa. Niin kiitollisena oon myös tästä. Tuo biisi on kirjoitettu jo vuosi sitten mutta nyt kuoromme sai sen treenattavaksi. Kiitos Kouvolan Viihdelaulajat, että saatte sanoitukseni soimaan. 

 

kiitos kun luit blogia

-annu-

 

Säännöt ja tuomitseminen

Niin useesti kuulee milloin milläkin alueella että tää meidän juttu on paras ja ainut oikea tapa/tyyli/suunta. Opittuani näkemään asioita laajemmin huomasin sen että yhtä ja ainutta oikeaa tapaa ei vaan ole olemassa millään alueella. Uskonnossa, urheilussa, valmennuksessa... Ei missään. Kun oppii katsomaan laajemmin niin avautuu elämässä isoja alueita. Yritä vaikka, niin huomaat eron ja oikean VAPAUDEN, vailla ehdottomia sääntöjä tai tiukkoja rajoja, tähän tyyliin "et voi et saa, sillä sääntömme kieltää". En Tarkoita nyt että säännöt ois poistettava, en missään nimessä mutta liika tuomitseminen mukamas rajojen puitteissa/salliessa on särkevää ja ahdistavaakin (tätä erityisesti joissakin seurakunnissa havaittu) Toivottavasti edes yksi teistä sai kiinni mitä ajoin takaa tällä kirjoituksella 🕊️🙏💖 Puhutaan vapaudesta, vapautta kuitenkaan hyväksyen. Kukin kulkee oman polkunsa ja omat kantonsa/kivensä kääntää. Olen kiitollinen kaikesta mitä elämässäni olen kokenut. Hyvää ne ei aina ole olleet, mutta opettaneet sitäkin enemmin. Ihmettelen sitä, miksi kantapäänyliopiston jouduin käydä. Siksi ehkä jotta opin arvostamaan sitä mitä on tässä ja nyt Cabre Diem... Tartu hetkeen on yksi parhaimmista ohjeista Rakkaudella - annu-

Armollisuutta itselle

Hyvää viikonloppua ja ollaanhan tänään armollisia itselle 😌👌,mult meinaa välillä unohtua. Kovasti valmennettaville "paasaan" armollisuudesta, sit itteni kohtaan en meinaa muistaa olla, höh. On se vaan kumma. Julkinen lupaukseni siis on 💥 tästälähin olla armollinen itselleni 💜🙏🏻 Jotkut käsittää armollisuuden niin ettei vaadi ikinä itseltä esim saliharjoittelussa kovia treenejä... No hei ei se armollisuus sitä mielestäni ole, vaan sitä jotta vaik just tää kyseinen salitreeni ei joka kerta oliskaan niska limassa tekemistä, niin ole armollinen ja kiitä siitä että menit silti. Muista olla kiitollinen myös lepopäivistä. Nyt tulee sana lepopäivä... Äääk sekin on jokaisen henkilökohtainen asia, toisille tarkoittaa sohvalla makaamista koko päivän, toisille tuon lisäksi hyvin kevyttä ja lyhyttä kävelylenkkiä. Aijai, sitte on totaalinen lepopäivä, se lienee jokaiselle oikeesti lepoa. 

Ihanaa armollista viikonloppua jokaiselle. Kiitos kun vierailit blogissani

-annu-

Kevätsiivousta

Aurinko saa minut heräämään Siivoan vaatekaapit keväisin, kun aurinko alkaa pilkistellä huoneisiinkin asti. Onko sulla sama juttu? Kevätsiivous intoa vai kevätväsymystä kenties? Joskus sitä pysähtyy miettimään, jotta miksi kerää vaatteita kaappeihin. Noh tänäkin keväänä teen saman kuin muulloinkin, eli lahjoitan niitä joita en enää käytä tai ole käyttänyt vuoteen. Niin, jää niitä ylimääräisiä joka vuosi kaappiin silti vaikka yritän aika raakalla kädellä tyhjentää. Lahjoitatko sä vaatteita vai pidätkö kirppisideasta? Nyt puhutaan paljon kierrätyksestä yleisestikin. Ollaan meilläkin alettu enempi kierrättää. Muovit joudutaan viedä hiukan kauemmas, mutta eiköhän joku päivä ole taloyhtiönkin pihalla muoville kierrätyspiste. Näin mä toivon, niin säästyisi monet meret ja eläimet siltä muovisaasteelta Pidetään huolta meidän maasta, jokainen pienillä teoilla, rakkaudesta luontoon ja äitimaahan

-annu-

Rakkautta vaiko pärjäämistä

Istun ja kuuntelen suhteita ja niiden toimivuutta. Toiset kertoo, että ollaan yhdessä rahan takia sillä ei yksin pärjätä. Must on surullista tuo, tosi surullista jos ja kun ollaan yhdessä vuosia avo- tai avioliitossa vain rahan takia. Ihmetellään sitten että oho miksi tää ei toiminutkaan...no miksiköhän ei toiminut...ei toimi ei jos rahan riittävyyden takia silmät sokaistuu näkemään toisen ihmisenä ja ihanana rakkaanaan...ei pidetä huolta toisesta ja vaalita suhdetta kaikin tavoin... ihmeellisiä ajatuksia tähän viikonloppuun ;)

 

kuljen tiellä yksinäni

kuljet vastaan kaiken ottaen

mitään et antaen

miksi herään ja kysyn

vastaustas aanut en

jatkoit matkaa

et taaksesi katsonut

et kysynyt mitä kuuluu

otin kaiken et mitään antanut

onko se ystävyyttä?

ei sen tiedän nyt <>

-annu-  

Hammaslääkäri pelkoa

Hammaslääkäri pelko?

Eihän hammaslääkärillä käyntiä kukaan pelkää, jos on hyvin kokemuksia ja ystävällinen vastaanotto. Voi hyvää päivää millaisia kokemuksia mulla on. Vuosikymmeniä (40v) sitten: Istun odotusaulassa, kädet hikoaa, kohta on mun vuoro. Nimet huudetaan aakkosjärjestyksessä. S menossa, vielä ehtisin paeta...mietin. En lähde, lähden, en, lähden. Kauhea itku alkaa kuulua kun luokkakaverin käsittelyssä. Kädet hikoaa enemmän, nyt mulle riitti "tuonne en ainakaan mene" lähen juoksuun. Juoksin pikkuserkulle, heidän sängyn alle piiloon. Siellä aikana vietin. Joo oh, jouduinhan mä uudelleen tarkistukseen. Reikiä 0. Turhaan pelkäsin. Tuolloin oli kotipaikkakuntani hammaslääkäri niin kovakourainen että uskoisin monilla meillä olevan hammaslääkäripelkoa edelleenkin. Nyttemmin on hammaslääkäritkin inhimillisiä, ottavat huomioon myös aikuisten pelot. Olen päässyt heidän avulla hieman jo irti pelosta, kiitos todellakin. Ehkä joku ymmärtää mikä fiilis on kun on ollut tollasta pelkoa? 

Hyvää viikonloppua ja kiitos kun luit. 

-annu-

Ystävät on

Istut hiljaisuudesta nauttien. Kaipaat kuitenkin jotain? Jotain mistä et uskaltanut edes haaveilla. Haaveita liikaa,toiveita vain. Rohkeus puuttuu. Astut taaksepäin vaikka mennä pitäisi eteenpäin. Tämä sinulle ystäväin,ole rohkea, ole luja. Kohti unelmia kuljee sun kultainen kuja. Ajatuksia, toteutuksia. Ihania hetkiä tuolla polulla. En tiedä miksi näin kirjoitin, koin sen tärkeäksi sinulle kuitenkin.

 

Tähän päivään mennäkseni, toivotan sinulle hyvää ystävänpäivää ❤️ Ystävänpäivä on ihana muistaa ystävää, kutsumalla kylään. Niin tein minäkin tänään. Tehtiin jalkakylvyt, samalla juoden kahvit ja syötiin ihanat minttujäätelöstä ja muffinseista tehdyt herkut. Tein lasiin muffinssi, minttujäätelö, auringonkukansiemen, vaahterasiirappi kerroksista herkulliset tarjottavat. Jalkojen ollessa pesuvadeissa juteltiin  maailmanmenosta ja ihanista yhteisistä muistoista matkanvarrella. Oli ihana kiireetön hetki ystävän kanssa. 

Pieniä hetkiä, eikä vaadi paljoa mutta antaa paljon.

Suloisia hetkiä päivääsi, kiitos kun luit.

- annu-

Lyhyet ripset ja itseluottamus

Lyhyiden ripsien, ripsienpidennys kokeilun ärsytys on vihdoinkin selätetty 🔥

Seerumi nimeltä uroda, todellakin toimii. (kuvassa on 1 kuvan ja viimeisen kuvan 3 välillä aikaa kulunut 1,5kk) Epäillen aloin käyttää seerumia,mutta jo 2...niii'ih kah-den viikon säännöllisen käyttämisen jälkeen huomasin eron kun tarkastelin valokuvasta. Suosittelen testaamaan. (Alle 20e maksaa)

 

Miten oikeesti itsetunto ja luottamus itseeni voi nousta yksien ripsien takia? En tajua, mutta näin vaan kävi. Kiitollisena laitan ripsiväriä, kun nyt huomaan itsekin jotta mulla on ripset. Pieniä juttuja naisen elämässä, mutta toimivia. Joku saattaa ajatella että ohhoijjaa, onpa pikkumaista. Eipä haittaa, sillä mulle tää oli iso juttu. Rakastan kauneustuotteita , laatukosmetiikkaa, ihonhoitoon liittyviä muitakin juttuja. Kasvonaamiot on myös osana mun viikottaisia rutiineja. Hitaasti mutta varmasti alkaa tuloksetkin näkyä, näin uskon.

Kiitos kun kommentoit ja kerrot omia kokemuksiasi. Miehetkin, onko teillä samantapaisia kokemuksia. Joo ehkä ei ripsiväreistä mutta muutoin 😊

 

Pidetään huolta itsestä tänäänkin

-annu-❤

Päästin irti huonoista muistoista

1.2.2019

Menneeseen voi palata muistelemalla. Muistelen menneestä mieluiten hyviä juttuja. Helppo ei oo päästää irti huonoista muistoista, mutta voin sanoo että kannatti. Muistojen lokeroissa mielelläni säilytän rakkaita muistoja Muistot, miten ne sitte vaikuttaa nykyhetkeen?   Oon sitä miettinyt. Iloiset rakkaat muistot saattaa kantaa läpi elämän. Antaa voimia jatkaa keskellä aallokkojenkin. Pidätkö sä kii hyvistä muistoista jotta jaksan arjen keskellä? En tarkoita, että joka hetki mietin menneitä, vaan nousee mieleen tarvittaessa. Tilanteissa joissa tarvin voimia, uskallusta, lohdutusta tai iloa. Viikonloppu alkoi ja mun päässä hiippailee jo ajatukset musikaalista, jonka suunnittelut alkutekijöissään. Oon ihan super kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Mun sanotuksien pohjalta tulossa siis musikaali... OIKEESTI, Wau. 🎶❤️🎶 Lupaan täällä tiedottaa kun asia etenee

Rentoa viikonloppua just Sulle

-annu-

Kamppailulaji ja koulukiusattu

Olen huomioinut sen miten kohtelen läheisiäni, niin maailma kohtelee minua. Joskus vuosikymmeniä (20v) sitten, en välittänyt siitä miltä toisista tuntuu jos lupaan enkä pitää lupaustani, en edes luvatessani ajatellut pitää... Olin kylmä ja kova muita kohtaan, en oikeesti välittänyt, en edes itsestäni saati muista ihmisistä. Mietin tämän johtuneen koulukiusaamisista, nuorena jouduin kiusatuksi. Oli mulla muutama hyvä ystävä, ainakin luulen niin. Juoksin pitkiä matkoja tuolloin kun muut (en yleistä kuitenkaan) meni salaa juomaan ja polttamaan. Mua väheksyttiin, niin koin. Aloitin itsepuolustus harrastuksen jo nuorena, sillä päätin että "mulle ei ryttyillä". Oliko viisautta, sitä en tiedä. Valmentamisen aloitin saatuani korkeimman vyön, minkä pystyi Suomessa saamaan. Etenin ja treenasin tosi paljon. 3h harjoituksia 4x viikossa. No mitä muuta mun elämääni enää mahtui, ei mitään. Olin tyytyväinen tuolloiseen elämäntyyliin. Tähän hetkeen kun hiivin ajatuksin, nii voin todeta menneiden juttujen opettaneen mua. #kiitollinensiunattuonnellinen hästäkki sopii tähän fiilikseen oikein hyvin. Nyt kunnioitan itseäni, läheisiäni ja lupauksiani. Monia mutkia, monia käänteitä elämänpolulla kulkeneena voin vaa toivottaa sulle viisautta ja ymmärrystä itseäsi kohtaan 💜

Ihanaa viikonloppua sulle.

P. S. Mä lähen toteuttaa yhtä unelmaani, askel askeleelta rohkeammaksi laulaa karaoke biisejä. -annu- 

Pakkanen ja nykymuoti

Kirpeänä pakkas (24astetta) aamuna kuu kurkki olohuoneen ikkunasta. Tuli mieleen nuoruuden talvet, kun oli pitkään 30 pakkasta. Mitenhän sitä tarkenikaan kävellä kouluun? Oliko silloin muodissa kaulaliinat, pipot ja talvikengätkin. Oli tai ei niin niitä pidettiin. Toki jossain vaiheessa oli "noloo", kun pipon laittoi päähänsä. Onneksi se "muoti" meni nopeesti ohi.

 

Nykyään nuoret kipittää kesät talvet tennareissa ja nilkat näkyvillä. En käsitä tota muotia. Reumatismi tai muu vastaava melko taattua näillä nuorilla kun täyttävät 30v. Joo, ei välttämättä nimenomaan reuma iske, mut on parasta pitää huolta nivelistään.

Mä niin toitotan lämpimän pukeutumisen puolesta. Muotiin ehdottomasti takaisin myös säärystimet ja kunnon kaulaliinat pipoineen hanskoineen.

 

Hip hei, tällä kertaa näin lyhyt blogi. Ensikertaan taas. Hyvää pakkaspäivää juuri sinulle. Kiitos kun luet ja seuraat blogiani.

Mut löydät myös IG:sta (Instagram) nimellä @annuvainio

 

-annu-

Välillä tapahtuu ihmeellisiäkin asioita matkallani

Kirjoitan teille viime syksyisen mietiskely/meditaatio reissuni fiilikset. Olin tuolloin syksyllä toivonut elämääni positiivista suunnan muutosta,miettinyt että haluan astua elämässäni eteenpäin juuri sinne mihin kulkea kannattaa. Sanoituksien julki tulemista tuolloin mietin ja toivon sitä hyvin hartaasti. Lähetin yläilmoille pyyntöjä,että tämä toteutuisi. Sitten tuli ilta jolloin elämäni muuttui. Fiilis oli yllättynyt ja ihan huippu kiitollinen.

 

No niin nyt siihen iltaan, joka meni näin...

 

Kotini lähellä on näin kaunis paikka (kuva sieltä). Kuuntelin intiaani musiikkia siellä istuessani, mietiskelin ystäväni kanssa kaikkea elämästä. Puhuttiin miten elämän tulisi oikeesti omasta mielestä kulkea, mitkä polut on siihen asti käyty ja mitä on kumpikin kokenut. Kovia kouluja käyneenä otettiin hiljainen hetki kuunnellen kummallekin mieluisaa intiaani musiikkia. Se rauhoittaa ja auttaa keskittymään, minua ainakin.

Kun lopettelimme, kumpikin kuuli ihmeellisen äänen. Oli kuin hyökyaalto olisi virrannut ohitse. Katsottiin toisiamme, katsottiin vasemmalle josta ääni kuului. Mitään äkyvää aaltoa ei siinä minilammessa kuitenkaan,tietystikkään ollut. Ihmeteltiin kun kumpikin sen kuuli, jotta mikähän se oli. Tuolloin musiikki oli jo hiljentynyt. Kotiin lähtöä tehtiin niin kumpikin yht aikaa aloitti kertomaan minkä vastauksen äänestä sai. Hyökyaalto oli Hellä ja puhdisti meidät ja toi valtavan voiman ja uuden henkisen tason tullessaan. Uudet tuulet alkoikin puhaltaa sen illan jälkeen elämässäni.

Otin rohkeasti askeleen kirjoittaa uusia lauluja. Niitä onkin nyt jo teostossa (kirjoitinkin tämän jo edellisessä musiikki postauksessani). Ota sinäkin rohkeasti askel kohti sun unelmaasi. Unelmat toteutuu juuri kun on oikea hetki ja olet valmis ne kohtaamaan. Uskotko?

Tee aluksi edes viikon verran niin, että keskity hyvään ja puhu hyvää. Sanoilla on oikeesti iso merkitys elämässäsi ja sen sisällössä. Iloa sun viikonloppuusi ja kiitos kun luit postaukseni. Kommentoi rohkeasti ja kysy jos on kysyttävääkin. Pyrin auttamaan taitojeni mukaan. meiliin annuvainio8@gmail.com voit lähettää kysymyksiä ja asioita joista haluat keskustella. Keskustelut on luottamuksellisia. 

 

Tänään olen leiponut (kuivakakkua, joita en tee yleensä edes), sain reseptin päähäni ja lähdin kokeilemaan. Maukasta tuli. (Voin laittaa reseptin jossain vaiheessa jos haluatte) Olen myös siivonnut laatikoita, turhia juttuja pois. Tämä aikakausi avaa uusia ulottuvuuksia meille jokaiselle, oletko Sinä Valmis Hyppäämään Uuden "Aallon" Vietäväksi? Ole Rohkea 💖💖🙏🙏💖💖

 

Suloisia ajatuksia sun viikonloppuusi. Tee niitä asioita joista itse nautit ja saat voimaa jaksaa tuleviakin viikkoja

-annu-

 

Jojo laihduttaja ja dieettiohjeiden testausta

Elämässäni on ollut vuosienmittaan mukana monet erilaiset dietit,myös ravintolisät tullut testattua. Toimineet aluksi. Monilla Suomalaisillahan on B 12 vitamiinin imeytymisessä hitautta, myös minulla. Ravintolisien käytön lopetettuani en muutoksia havainnut (tämä mun ihan oma kokemukseni, monille on apua ravintolisistä). Hetkittäin nekin toimii, kun jaksaa aikansa miettiä jokaikisen suupalan. Veriarvot ja vitamiinien imeytyminenkin kunnossa edelleen ja on ollutkin (paitsi B12) Raskasta ja stressaavaa, eikö totta? Liikuntaa lisää ja ruoka suber tarkkailuun, sitäkö on nykyään elämä.. Ei kivaa mun mielestä. Joten rakensin itselleni toimivan helposti noudatettavan, stressittömän "kuurin". Laitan ohjeet lopuksi. Jos haluut nii testaa ihmeessä,tiedostathan omat sairautesi (jos niitä on). Ilo ja hyvä fiilis on se mikä toimii kaikessa, myös ruokavaliomuutoksissa. Stressitön ravintovalmennus juuri sinulle kuka kaipaat kiinteytystä tai painonpudotusta stressittömästi. Tällä kevyellä aloituksella saa syödä muutoin mitä vaan, mutta näitä seuraavia ohjeita suosittelen noudattaa. Huomioithan omat allergiasi. 💜 LOUNAS Salaatinlehtiä (haluamasi määrä) Pähkinöitä enintään puoli kourallista, vähintään 8 pähkinää (haluamaasi pähkinää) Salaattijuustoa makusi mukaan 100g lihaa, kalaa tai kanaa (saa maustaa tietysti) Hunajamelonia 2 ohutta siivua Nämä lounaana 3x viikossa, nekin saa päättää ite milloin AAMUPALA Avocado 1tl hunajaa Riisikakku, saa olla maustettukin Kahvia tai teetä Tää on aamupalana 2 tai 3 x viikossa, ite saa päättää milloin Aamupala vaihtis Luomu kaurapuuroa n1dl Banaani tai 3 taatelia Luomu kanelia ripaus Raejuustokin käy kivasti puuron lisukkeeksi Aineenvaihduntaa vilkastuttamaan käytän itse tälläistä mehua Puolikas sitruunan mehu Puolikas appelsiini pilkottuna Sellerin varsi... puolikaskin riittää Nämä plenderiin ja vot, pirteää kin pirteämpi juoma on valmista nautittavaksi. Ekan kerran tuota juotuani ilmeeni oli näkemisen arvoinen 😝 Leppoisaa kehoinhoitomatkaa juuri sinulle -ANNU-

Aamun hiljaisuudesta energiaa

Vuosi on meillä vaihtunut rennolla fiiliksellä. Kiitollisena viimevuodesta. Päällimmäisin ajatus menneestä on kiireettömyyden nousu uuteen arvoonsa. Kiireettömyys on mun mielestäni kytköksissä ajanhallintaan. Joo no välillä vaikeuksia saada kello hidastamaan juoksuaan, kun piti olla 3 paikassa yht'aikaa. Sehän oli kiinni omista suunnitelmistani. Muistin väärin sopimani ajan ja sovinkin jotain muuta valmennusta (treenivalmennus) suht lähelle edellistä. Selvisin silti, vaikkakin kiire hartioilla. Ohhoijjaa, nyt tajuan miten tärkeää onkaan ajanhallinta.

Tänä alkaneena vuotena 2019 mun kalenteriin tulee väljyyttä valmennuksiin ja tämän blokin kirjoittamisen tultua elämääni, onkin "pakko" pysähtyä kerran viikossa. Wau, hyvä konsti pysäyttää itseni. Vuosia sitten kirjoittelin myös, ne jäi julkaisematta. Uskon että silloin puuttui rohkeus astua esiin.

Noh nyt on oikea aika ja toivon sinun viihtyvän tämän parissa.

Kiitos, kun olet sivuilleni löytänyt, kiitos myös kommenteistasi joita onkin jo muutamia tullut.

 

Hetki tästä aamusta, palasia hiljaisuudesta.

Herään ilman kellon pirinää, venyttelen ja meditoin hetken, kiitän uudesta mahdollisuudesta sekä uuden päivän ihanista kohtaamisista. Kipittelee keittiöön, kahvit tulille ja puuro kiehumaan. Syön aamuisin luomukaurapuuroa josta vatsani kiittää ❤️. Taateleita 3 pilkon sekaan, ripaus luomukanelia ja voita tietysti. Maittaa minulle, suosittelen sinullekin testiin.

 

Hiljaisuudesta kuuluu ajatuksia uuteen biisiin. Kahvit juotuani alan kirjoittamaan uutta laulua. 🎶.

Suloista uutta mahdollisuuksien päivää juuri sinulle. Pidä huolta itsestäsi myös tänään 🙏

 

Rakkaudella hiljaisesta aamusta -annu-

Järjestys muuttuu, uusi tyyli ja uudet tuulet

Jouluinen sisustus saa hiljalleen väistyä. Pling pling tyynyt ja pienet koriste-esineet laitetaan tilalle. Tähän sisustus suuntaan on ollut pitkä matka, olen hakenut silmääni miellyttävää sisustusta monta vuotta. Kokeiltu on maalaisromanttinen tyylikin. Hetken se miellytti, mutta tämä selkeämpi tyyli tuntuu omimmalta (ainakin nyt 😊). Olin sisustus liikkeessä hetken töissä muutamia vuosia sitten, siitä lähti kiinnostus oman kodin laittaminen yhtenäiseksi. Hitaasti mutta varmasti on edennyt. Hankkinut työllä näitä mitä nyt on, hyvin vähän rahalla ostanut. Palkinnoiksi ja lahjoiksi saatu monia juttuja, kiitollinen näistä todella. Nuorena, vanhempanakin, olen järjestystä vaihtanut kodissani useasti. Naurattaa ihan kun mietin menneitä... Silloin olin naimisissa, mieheni tuli kotiin töistä, nii pimeässä ei kannattanut sohvalle istua, kun ei sitä aina tiennyt missä sohva milloinkin oli. Vitsinä heitettiin että huonekalut kannattaa naulata lattiaan, niin vaikeampaa siirtää. Tässä muutamia kuvia tyylistä mikä tällähetkellä miellyttää.

Hymy ja valintakriteerit

Vedenpinta on kuin mieli, se näyttää maailman kirkkaana, ollessaan tyyni Tähän lauseeseen pysähdyin, mietin hetken jos toisenkin. Positiivinen elämänasenne on mun vahvuus, josta olen hyvin kiitollinen. Tyynenä vesi näyttää todellakin vielä kirkkaammalta. Tuulen tarttuessa hennoin ottein vedenpintaan, saa ote aikaan väreitä, mielessänikin. Hyviä väreitä saa aikaan rakkaat ystäväni. Hymy, jonka tuikituntematon lähettää kävellessäni hänen ohi. Ajatus, hetken pysähdys, ottaen vastaan tuon hymyn. Pieni ele, suuri vaikutus. Taas on päiväni pelastettu, sain hymyillä ihmiselle, viedä välittämistä eteenpäin. Rakastatko ihmisiä? Välitätkö heidän sosiaalisesta asemastaan? Merkitseekö asema sulle niin paljon että valitset seurasikin sen mukaan? Ajatella, jos minut valitset ystäväksesi tai seuraasi vain asemani mukaan. On surullista huomata, jotta valitaan myös puoliso sen mukaan missä asemassa toinen on, esim.lääkäri, ison firman pomo kelpaa, jotta tietty kulissillinen (outo sana muutes) taso säilyy. Mihin jää aito rakkaus ihmiseen itseen? Tuota pohdin. En väitä sitä etteikö suhde toimi jos kumppani on korkealla jakkaralla, vaan mietin tässä  valintakriteereitä.

Tahdonvoima/itsekuri

Tahdonvoima ja itsekuri 🤔. Ne on opittuja taitoja, ei siis synnynnäisiä ominaisuuksia sinussa. Tahdonvoima ja itsekuri toimii etuaivolohkossa. Voit harjoittaa tätä itsessäsi erilaisin "kuurein". Itselläni itsekuri kasvoi kamppailulajeja treenatessa. Tahdonvoima kasvoi isoveljeni kanssa kasvaessa 😁, ei aina ollut helppoa olla liian nuori,liian pieni ym ym. Nyt olen kiitollinen äidilleni (ja isälleni siellä pilven reunalla) siitä että jouduin taistelemaan paikkani jopa perheessäni

Pidä huolta itsestäsi, niin jaksat paremmin. Iloa ja rakkautta tulevaan vuoteen. 

Monesti mietitään ja luvataan itselle parempaa alkavaa vuotta, mutta jää miettimisen asteelle. Ota kiinni kädestäsi ja taluta itsesi uuteen vuoteen voimakkaana ja usko siihen mitä olet tälläkertaa päättänyt. Lupauksia, vaan ei tekoja. Mitä jos kuitenkin tähän tulevaan vuoteen lähetetään ajatuksella "tekoja, vaan ei lupauksia"?